Samarian rotko, Kreeta

Seuraavaksi verkkomatkailu käy kohti Kreikkaa ja Kreetan saarta. Siellä on myös mahtava luonnonnähtävyys Samarian rotko. Itse asiassa olen jo käynyt aikanaan vaeltamassa Samarian rotkon reitin läpi. Siitä on aikaa jo toistakymmentä vuotta. Se miksi haluan kokea rotkon uudelleen, johtuu siitä, etten edellisestä kerrasta saanut oikein iloa irti. Ja miksikö en?

Toisenlainen kertomus Samarian rotkon vaelluksesta:

Olin silloin viikon kestävällä luokkaretkellä Kreetalla ja ilmoittauduin tietenkin vaelluksellekin. Sattui vain niin, että olin pari päivää edeltävästi kärsinyt kunnon turistiripulista. Kun se sitten vaellusta edeltävänä päivänä vähän laantui, lähdin tyhmä juhlimaan. Yöllä laitoin nukkumaan puoli viiden aikaan, en toki ollut juonut enää mitään useaan tuntiin.

Minut herätettiin kahden tunnin yöunien jälkeen puoli seitsemältä ja kehotettiin kiirehtimään, että ehtisin vaellukselle. Ei muuta kuin vaatteet päälle, kengät jalkaan ja lähdin matkaan. Heikotti aiemman ripulin vuoksi, väsytti unenpuutteen vuoksi ja päätä särki juomisen vuoksi. Yritin nukkua bussissa matkalla rotkolle, mutta ei siitä mitään tullut.

Pääsimme lopulta perille ja vaellus saattoi alkaa. Ikäväkseni huomasin heti bussista noustuani, etten ollut syönyt tai juonut mitään enkä myöskään ollut varannut vaellukselle juotavaa tai syötävää. Pisteenä iin päälle en tietenkään ollut ottanut lompakkoakaan mukaan, että voisin matkaan lähtiessäni ostaa edes juomapullon.

Vuorilla oli viileää, mutta mitä pidemmälle laskeuduimme jyrkkää vuorenrinnettä kohti rotkon pohjaa, sitä lämpimämpi tuli sekä liikkumisen että auringon nousun vuoksi. Puoliväliin eli Samarian kylään saakka kävelin muun joukon mukana miettien milloin pääsisin vaellusreitin loppuun. Eräs vanhempi rouva muuten sai sydänkohtauksen jo laskeutumisvaiheessa.

images

Samarian kylässä istahdettiin hetkeksi ja eräs luokkakaverini antoi armollisesti mukillisen vettä. Samaan aikaan päähäni pälkähti ajatus. Lainasin kaverilta vähän rahaa ja päätin juosta niin kauan kuin jaksaisin, jotta pääsisin Agia Roumeliin pian. Ja niin minä tein. Juoksin noin 8 kilometriä krapulassa, janoisena, väsyneenä ja kaikin puolin heikko-oloisena. Vain rautaportit pysäyttivät hetkeksi ihastelemaan näkymiä.

index

Tietenkin on selvää, etten muuten nauttinut juurikaan maisemista. Ajatuksissa siinsi vain vaelluksen päätepiste ja jokin koju, mistä saisi ostaa pullollisen vettä. Lopulta pääsin perille Agia Roumeliin, ostin vettä ja lysähdin hiekkarannalle odottamaan muita. Ensimmäinen luokkakaveri saapui paikalle noin 20 minuuttia minun jälkeeni.

SamariaAgiaRoumeli

Näin jälkeenpäin ajatellen minut pelasti täydelliseltä väsähtämiseltä vain rautainen kunto. Tuohon aikaan juoksin päivittäin 10 kilometrin lenkkejä ja lisäksi kävin kuntosalilla pari kertaa viikossa. Taukoa oli vain Kreetan matkan ajan.

Eli tällainen tarina, joka auttaa ymmärtämään miksi tämä verkkomatkailija kaipaisi takaisin Samarian rotkoon. Yksinkertaisesti siitä syystä, että toisella kertaa voisin keskittyä upeisiin maisemiin. Ensimmäisellä kerralla en siihen kyennyt.

Mutta lopuksi vielä yleistä tietoa Samarian rotkosta:

Samarian rotko on Euroopan pisin ja syvin rotko ja se sijaitsee Samarian kansallispuistossa Kreetan saaren länsiosassa. Rotko on auki toukokuusta lokakuuhun ja pääsymaksu aikuisilta ja 15 vuotta täyttäneiltä on 5 euroa. Nuoremmat pääsevät ilmaiseksi. Kansallispuistossa ei saa yöpyä.

Samarian rotkon vaellus edellyttää hyvää peruskuntoa ja normaalia terveyttä. Maasto on sellaista, että mikäli itsensä loukkaa, rotkosta pääsee pois vain aasin selässä. Vaelluksen aikana kannattaa varoa myös vuorelta putoilevia kiviä. Pahimmat paikat on merkitty varoituskylteillä.

Vaellukselle kannattaa varata hyvät kengät, joko vaelluskengät tai kunnon lenkkarit. Uusia, käyttämättömiä kenkiä ei kannata jalkaansa laittaa, sillä hiertymät ja rakot ovat silloin taattuja. Lisäksi vaellukselle kannattaa ottaa mukaan päähine, vesipullo ja evästä. Vettä saa myös lisää vaellusreitin levähdyspaikkojen lähteistä.

Heti vaelluksen alussa laskeudutaan noin 1200 metrin korkeudelta rotkoon. Reitti on merkitty eikä siltä saa poistua ensinnäkin eksymisvaaran vuoksi ja toiseksi sen vuoksi, että alue on luonnonsuojelualuetta. Parasta aikaa vaellukselle on touko-kesäkuu ja elo-syyskuu. Silloin ei ole liian lämmintä eikä myöskään liian kylmää. Pahimpina kesähelteinä vaellus on uuvuttava. Talvella lämpötila laskee nollan tuntumaan ja vuorilla voi sataa lunta. Hyvä on myös tietää se, että parhaimpanakin vaellusaikana lämpötila on aina viileämpi korkeammalla vuoristossa kuin alempana rotkossa.

Vaellusreitin puolivälissä sijaitsee autioitunut Samarian kylä, jossa on hyvä hengähtää ja syödä eväitä. Rotkossa näyttävin kohta on Rautaportit. Rautaportit on rotkon kapein kohta, jossa kallioseinämien välissä on vain 3-4 metrin väylä ja molemmin puolin kallioseinämät nousevat 300 metrin korkeuteen. Samarian vaellus päättyy Välimeren rannalle Agia Roumelin kylään, josta pääsee laivalla esimerkiksi Chora Sfakioniin ja sieltä edelleen linja-autolla pois.

Lähteet:

http://kreeta.info/kohteet/rotkot/samaria/perustiedot

https://fi.wikipedia.org/wiki/Samari%C3%A1n_rotko

http://kreeta.org/samarian-rotko

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s